tiistai 23. elokuuta 2016

Alle kaksi viikkoa lähtöön

Kahden viikon päästä tähän aikaan istun lentokoneessa, varmaan jossain Venäjän yllä, matkalla kohti Hong Kongia. Olen saanut ahdettua kaikki tavarani matkalaukkuihin ja osannut suunnata oikealla lähtöportille. Myös kaikki tärkeät paperit ja passi on muistettu ottaa mukaan ja äiti on saatu ravisteltua irti nilkasta jo Helsinki-Vantaan turvatarkastuksessa. Pari kyyneltä on vuodatettu ja kännykän suomalainen soittolista kuunneltu kolme kertaa läpi.

Vasta viime viikolla minulle iski tajuntaan, että olen oikeasti lähdössä. Jotenkin olen onnistunut tähän asti huijaamaan itseni olemaan ajattelematta koko asiaa, sillä vasta nyt voin ensimmäisen kerran sanoa jännittäväni lähtöä ja ajattelevani reissua lähes kokoajan. Olen googlettanut varmasti netin jokaisen sivun joka kertoo jollain tapaa Taiwanista tai vaihtoon lähtemisestä, ostanut kirjakaupat tyhjäksi Suomi-Kiina sanakirjoista, tulostellut kymmeniä sivuja tärkeitä papreita ja suunnitellut pakkausta kauhunsekaisin tuntein.

Jos aiemmin sanoin, että itse hakuprosessi oli hyvin pitkä ja tuskainen niin kaikki sen jälkeen on tapahtunut kuin silmänräpäyksessä. Onneksi olin kaukaa viisas ja hoidin kaikki pakolliset asiat kuten rokotukset, viisumit, vakuutukset ja lentoliput valmiiksi jo kesän alussa. Uskon, että tällä tavalla olen säästynyt monilta unettomista öiltä kun ei ole tarvinnut kiirehtiä ko. asioiden kanssa. Nyt viimeisillä viikoilla tuntuu silti että uusi hoidettavia juttuja putkahtelee esiin kuin sieniä sateella, mutta koska kaikki tärkeimmät hommat on jo hoidettu en ole vielä kertaakaan edes panikoinnut. Vinkkinä tuleville vaihtareille siis klassinen ohje, hoitakaa hommat ajoissa niin ei tarvitse panikoida lopussa! :)

Viime perjantaina sain vaihtoyliopistoltani sähköpostitse dormi asumisen säännöt ja lentokenttä pick upin ohjeet. Minusta on enemmän kuin ihanaa, että Taiwanin yliopisto vaikuttaa aidosti välittävänsä vaihto-oppilastaan ja joku näkee oikeasti vaivaa, jotta meidän vaihto-kokemuksemme olisi alusta asti mahdollisimman mukava. Yliopistolta tullaan isolla opettaja, oppilas -porukalla hakemaan meitä vaihtareita suoraan lentokentältä, viedään bussilla yliopistolle ja autetaan majoittumisessa jo heti ensimmäisenä iltana. Mikäpä voisi ollakkaan ihanampaa pitkän matkan jälkeen kuin saada heittää matkalaukut vain bussiin ja körötellä jonkun ohjaamana suoraan kampukselle.

Toisaalta lämpimän vastaanoton jälkeen hiukan jännittää tuo tuleva dormi elämä. Yliopiston asuntoloissa nimittäin on lähes yhtä tiukat säännöt kuin armeijassa. Tuleva yliopistoni on siis katolinen yliopisto, joten esimerkiksi tyttöjen ja poikien välinen kanssakäyminen on hiukan tarkemmin rajattu kuin mihin olen ehkä tottunut. Tytöillä ja pojilla on nimittäin erilliset asuntolat ja jalallaankaan ei tyttö saa astua poikien asuntolaan (ja sama toisinpäin) tai se on byebye koko yliopisto. Yliopiston alueella on ulkonaliikkumiskielto 24-06, joten tuolla aikavälillä ei saa liikkua asuntolasta ulos eikä sisää ja toki tyttöjen kohdalla on vielä tiukennus, että ulos ei pääse edes enää 22 jälkeen. Mikäli haluaa olla yön pois asuntolasta täytyy siihen anoa lupaa erikseen ja vaikka viettäisikin rauhallista iltaa omassa huoneessaan niin kello 23 dormivalvoja kipittää huoneesi ovella katsomassa, että varmasti olet paikalla ja menossa nukkumaan. Onneksi vessassa saa kuulemma käydä yölläkin tai muuten olisi voinut tehdä tiukkaa asustella tuolla viiden kuukauden ajan.
Näiden sääntöjen lisäksi listalla oli miljoona muuta pikku kieltoa ja ohjetta, kuten että huoneessa ei saa pelata Mahjongia tai polttaa kynttilöitä, mutta eipä tätä tyttöä silti pelota. Kaikki ovat olleet puolestani kauhuissaan tulevasta vankilastani, mutta itse en ole jaksanut panikoitua sillä uskon, että todellisuus paikan päällä ei välttämättä olekkaan niin paha kuin on peloteltu tai sitten uskon keksiväni hyviä keinoja kipittää sallitusti karkuun vankilastani ja viettää huippu vaihtoaika kaikista säännöistä huolimatta. Wish me luck!

Nyt yhtäkkiä, kun aloin miettimään tulevaa reissua tajusin myös etten ole lentänyt yksin kuin kerran elämässäni, varmaan 6 vuotta sitten. Apua! Minun, joka pelkään lentämistä enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa, täytyy parin viikon päästä päästä yksin läpi kolmen eri maan lentokentistä ja turvatarkastuksista, sekä selvitä elossa ensin 4 tunnin, sitten 13 tunnin ja sitten vielä 2 tunnin lentomatkoista. Helsinki-Vantaalla osaan toivottavasti vielä suunnistaa paikasta toiseen, mutta entäpä sitten kiireessä Rooman ja Hong Kongin lentokentillä.. Italiaa tai kiinaa en edelleenkään puhu sanaakaan, joten toivottavasti mitään ongelmia ei ilmene enkä suomalaisen menttalitettin mukaan joudu höpöttelemään kuin korkeintaa lentokoneessa vierustoverin kanssa.

Nyt se paniikki sitten iski! :D

maanantai 1. elokuuta 2016

Miksi Taiwan?

Keskustellessani ihmisten kanssa tulevasta vaihdostani yleisin kysymys heti "No joko jännittää lähtö?" -kysymyksen jälkeen on ehdottomasti ollut "Miksi Taiwan?".

Ensimmäisillä kerroilla en itseasiassa osannut vastata koko kysymykseen, sillä oikeastihan en edes olisi halunnut Taiwaniin. Olisin halunnut Arabiemiraatteihin, Marokkoon tai Hong Kongiin. Taiwan oli mukana listalla koska "se on ihan kiva paikka", "äiti on käynyt sielä ja sanonut että sielä oli kivaa", "se on kaukana" sekä "sielä on vissiin aika turvallista".
Kun joku siis kysyi heti vaihtopaikan selviämisen jälkeen miksi halusin lähteä Taiwaniin yritin kovasti kehitellä jotain fiksuja ja aikuismaisia syitä paikan valintaan. Tottahan eivät tietenkään olleet syyt kuten "olen aina halunnut käydä Taiwanissa" tai "Aasian kulttuuri on niin hienoa, että haluan olla osa sitä", mutta ne upposivat kysyjiin hyvin enkä saanut halveksuvia katseita.

Minulla meni muutama viikko pureskellessa tulevaa opiskelupaikkaani. Selasin Googlen puhki hakusanoilla Taiwan experience ja study in Taiwan, katselin äidin matkakuvia 80-luvulta, lueskelin ulkoministeriön matkustustiedotteita, katsoin Youtube-videoita, matkustin Google Mapsilla pitkin Taichungin kaupunkia, tutustuin yliopiston kotisivuihin ja metsästin vaihtoblogeja. 

Nyt kun minulta kysytään miksi lähden Taiwaniin vaihtoon vastaan rohkeasti, että alunperin lähden Taiwaniin koska en päässyt kärkikohteisiini. Tämän lisäksi minulla on jo kuitenkin monta muutakin syytä miksi haluan lähteä juuri Taiwaniin.

  • Taiwan on tämän hetkisessä maailmantilanteessa varmasti yksi turvallisimmista paikoista matkustaa. Vaikka en halua mitään erityistä pelkoa itsessäni lietsoakaan olen enemmän kuin iloinen, etten ole kuukauden päästä suuntaamassa vaihtoon esimerkiksi Keski-Eurooppaan tai Pohjois-Afrikkaan.
  • Lähin kokemukseni Aasialaisesta kulttuurista tiivistyy alakerrassani toimivaan kiinalaiseen ravintolaan. En siis ole koskaan käynyt Aasiassa, tuntenut ketään aasialaista tai edes kokenut mitään sen aasialaisempaa kuin nuudelit ja sushi. Ehkä minun olikin siis tarkoitus hiukan sivistää itseäni ja kohtalo päätti juuri edellä mainituista syistä heittää minut yksin pienelle saarelle Kaakkois-Aasiaan.
  • Olen kuullut, että Taiwanilaiset ovat maailman ystävällisimpiä ihmisiä, joten haluan ehdottomasti itse todistaa tuon asian ja imeä samalla mahdollisesti myös itseeni tätä hyväsydämmellisyyttä ja ystävällisyyttä suomalaisen melankoliduusen ja itsekeskeisyyden tilalle.
  • En ole koskaan käynyt Taiwanissa ja tuskimpa ilman tätä tilaisuutta olisi ihan lähiaikoina tullut käytyäkään. Nyt saan kuitenkin mahdollisuuden viettää 5 kuukautta täysin uudessa paikassa, opiskelun varjolla, puoli ilmaiseksi! ;)
  • Vuoden 2016 bucket listallani on oppia uusi kieli ja mikäpä olisikaan sen parempaa kuin päästä opiskelemaan maailman puhutuinta kieltä paikkaan, jossa lähes jokainen kadulla sinua vastaan kulkeva ihminen puhuu sitä sulavasti.
  • Ehdottomasti parasta ovat kuitenkin ihmisten ilmeet kun minulta kysytään minne olen lähdössä vaihtoon ja vastaan Taiwaniin :D 

Jos kukaan, koskaan siis päättää lähteä vaihtoon ja käykin niin ikävästi, että se ykköslemppariunelma paikka ei syystä tai toisesta aukeakkaan ei elämä välttämättä lopukkaan siihen. Voikin olla, että suunnitelmasi vaihtuvat hunnun käytöstä ja arabian opiskelusta puikoilla syömiseen ja puistojoogaan, mutta oletkin lopulta vielä innokkaampana lähdössä kohti suurta seikkailua kuin hakuvaiheessa uskoitkaan!